Virtuaalista vertaistukea

Koronapandemia on tuonut mukanaan hiljentyneet kadut ja koteihinsa eristäytyneet ihmiset. Uutisissa, sosiaalisessa mediassa ja työpaikkojen keskustelupalstoilla pääasiallinen keskustelunaihe on korona. Siinä määrin, että aiheesta ei juurikaan tee enää mieli lukea.

Oman työpaikkani keskustelupalstalla kissa- ja koirakuvien määrä on räjähtänyt viimeisen viikon aikana ihmisten tehdessä kotoa töitä. Omat haasteensakin etätyössä lemmikkien kanssa on. Ne haluavat pohjattoman määrän rapsutusta, kävelevät näppisten päältä ja haluavat myös sanoa mielipiteensä ääneen juuri kun on linja auki asiakkaan kanssa. Puhumattakaan niistä, jotka yrittävät tehdä töitä lasten ollessa kotona.

Vaikka kissavideot ovat tervetullut piristys kaiken koronakeskustelun keskelle, meillä perussairailla pyörii mielessä normaalia enemmän kysymyksiä omaan sairauteen ja tulevaisuuteen liittyen. Psoriaatikot miettivät kuuluvatko he riskiryhmään, miten psori voi vaikuttaa koronaan tai päinvastoin, uskaltaako edes miettiä ilmastohoitomatkoja lähitulevaisuuteen ja niin edelleen.

Jaettu huoli on kuitenkin enää puolikas huoli, ja siksi netin vertaistukipalstoilla keskustelu käy kuumana. Vinkkejä tulee jakoon laidasta laitaan. Olen se tylsä tyyppi, joka käy aina välillä muistuttelemassa, että virallisimman ja oikeimman tiedon saa omalta lääkäriltään tai vaikka soittamalla Psorilinjaan.

Omalla paikkakunnallani olemme silloin tällöin tavanneet nivelpsoriaatikkojen kanssa ja kahvittelun lisäksi antaneet toisillemme vertaistukea kasvokkain. Useimmilla meistä on niveloireiden lisäksi myös ihopsoria, osalla myös palmoplantaarinen pustuloosi (PPP). Koronan vuoksi fyysinen tapaaminen ei kuitenkaan tule onnistumaan seuraaviin viikkoihin tai kuukausiin.

Työni puolesta istun online-tapaamisissa joka päivä. Osaan osallistuu vain kourallinen ihmisiä, osaan satoja henkilöitä. Siksi päätin koeponnistaa samaa ensimmäistä kertaa työn ulkopuolella ja järjestää virtuaalisen tapaamisen vertaisihmisten kesken. Jokainen voi keittää kupin kuumaa itselleen, avata online-tapaamisen linjan ja jutella toisten psoriaatikkojen kanssa videoyhteyden välityksellä. Aika näyttää tuleeko tästä menestys vai istunko tapaamisessa yksin teekupposeni kanssa. Uskon kuitenkin, että moni neljän seinän sisään sulkeutunut suorastaan kaipaa pientä juttutuokiota.

Vertaistuen merkitys ei erikoisolosuhteissa katoa, päinvastoin se korostuu entisestään. Ollaan yhdessä luovia ja keksitään keinoja antaa vertaistukea verkon yli. Näin kenenkään huoli ei kasva turhan suureksi ja kukaan ei jää yksin.

Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.

Tarkistettu 23.3.2020

<<< edellinen postaus

 

Updated: 25-03-2020