Vaikutat terveeltä

On sunnuntai. Istun lääkäriaseman päivystyksessä. Lääkärin vastaanotolla kerron oireeni ja lääkäri kyselee hieman tarkennuksia. Hän kysyy myös, onko minulla mitään perussairauksia ja ennen kuin ehdin vastata, hän toteaa: “Vaikutat terveeltä nuorelta naiselta.” Minua alkaa naurattaa. On jotenkin imartelevaa, että joku voi nähdä minut niin. Luettelen lääkärille perussairauteni ja hän kirjoittaa ne ylös ja nostaa päätään sanoen: “Ehkä se on tuo hymysi, joka minua hämäsi.”

Hymy. Muistan jo lapsesta saakka ihmisten sitä kommentoineen. Joskus nauru pyrkii ulos silmien kautta.

Puhuin hiljattain ystäväni kanssa hymystä ja siitä, miten hän oli kohdannut lääkärin, joka ei osannut nähdä hymyn taakse. Hymyllä voi peittää paljon tuskaa. Kuin peitepuikolla piilottaisi kasvoiltaan sen, mitä ei halua muiden näkevän. Tuska, henkinen tai fyysinen, voi silti olla hyvinkin todellinen.

Vaatii ehkä kokemuksen tuomaa silmää ja jonkinlaista taitoa erottaa, mitä kaikkea hymyn takana voi olla. Useimpia sillä pystyy hämäämään. Kerran minulle eräs tuttu kommentoikin: “Sinulla ei varmaan ole murheita lainkaan, kun olet aina niin iloinen.” Itse taas näen usein hymyilevien ihmisten hymyn taa, ja epäilen siellä olevan jotakin suurta tuskaa. Hymy vain kertoo heidän selvinneen, ainakin tänään ja tässä hetkessä, ja haluavan hetken tuntea olonsa normaaliksi.

Lääkärikäynnin päätteeksi kädessäni on lähetteitä lisätutkimuksiin. En tunne oloani kovinkaan terveeksi, enkä ehkä enää niin nuoreksikaan. Molemmat asiat ovat toki suhteellisia. Tiedän, että sairauksissani on melko rauhallinen hetki meneillään, ja olen siitä iloinen. Joitakin uusia oireita tuli vanhojen tilalle, mutta eiköhän niidenkin syy ja hoito selviä pian.

“Asioilla on taipumus järjestyä.” Kuulen lauseen tulevan suustani ulos ja jälleen minua naurattaa. Kuka olisi uskonut, että perfektionismiin taipuvainen pakkomielteinen stressaaja jonakin päivänä mahdollisen uuden diagnoosin kynnyksellä sanoisi vain, että kaikki vielä järjestyy? En ainakaan minä viisi vuotta sitten. Niin vain kuitenkin sairastuminen ja muut kuopat elämässä ovat opettaneet, että murehtiminen on ajan hukkaa ja etukäteen murehtiminen vain sairastuttaa. Se järjestyy, mikä on järjestettävissä, ja muuhun sopeudutaan.

Siellä se nauru taas tuikkii, silmissä.

 

Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.

Tarkistettu 28.8.2019

<<< edellinen postaus

>>> seuraava postaus

Updated: 06-09-2019