Hyväksyntää etsimässä

Olen lähes koko ikäni etsinyt hyväksyntää. Sairastuminen lapsuudessa muutti sisäistä minäkuvaani. Se erosi isosti siitä, mitä ulkopuolelle näkyi. Omat silmäni erottivat vain tulipunaisena helottavan päänahkani tai kasvojeni reunuksille levinneet psoriläiskät.

Katselin vuosikausia psori-ihoani sellaisten linssien läpi, jotka korostivat ihoni virheitä ja tekivät niistä suurempia kuin ne oikeasti olivat. Toisten paheksuvat tai pahoinvoivat katseet saivat minut katsomaan itseäni samalla tavalla. Katsoin itseäni niin kuin minua oli katsottu.

Minulla kesti varmaan 27-vuotiaaksi asti ymmärtää, että muiden mielipiteillä ihostani ei ole mitään väliä. En tarvitse toisilta hyväksyntää hyväksyäkseni ensin itseni. Opin säätelemään linssejäni ja tarkentamaan katseen siihen, mitä halusin nähdä. Nyt 32-vuotiaana toki huomaan edelleen läiskät kehollani, mutta en tarkenna huomiotani niihin. Tässä iässä katsoessani kuvia nuoruudestani, mietin että mitä oikeastaan edes häpesin. Enää kuvista ei pomppaa voimakkaimpana psorin oireet. Näen niissä vain 13-vuotiaan, ihan söpön teinitytön.

Minua on auttanut myös se, että näen muiden psoria sairastavien olevan välittämättä sairautensa näkyvästä puolesta. Pitkään ihailin itseäni vanhemman, tyylikkään naishenkilön ihania kenkiä ja kauniita kuoseja hänen vaatteissaan ja ennen kaikkea hänen aurinkoista asennettaan kaikkea kohtaan. Vasta hänen mainittuaan asiasta tajusin, että hänen ihollaan näkyy myös psoriläiskiä. En ollut edes noteerannut asiaa, enkä tajunnut lainkaan hänen sairastavan tätä samaa. Ihailen hänen itsevarmuuttaan. Ja opin myös tajuamaan, että tuskin muutkaan huomaavat jokaista läiskää ihollani, vaikka itse niistä olisinkin joskus kivuliaankin tietoinen. Kun ihmisestä huokuu ilo ja hyvä sydän, huomio kiinnittyy johonkin aivan muuhun kuin pintaan. Se jos mikä on tärkeintä.

Jos jotain voisin nuorelle psoriin sairastuneelle sanoa, se olisi tämä: Älä anna muiden määrittää arvoasi. Psori ei ole yhtä kuin sinä ja jos joku ei huomaa sinusta mitään muuta, hän ei ole aikasi arvoinen. Valitse lähellesi ihmisiä, jotka arvostavat sinua.

Toiset näkevät sinut aina eri tavalla kuin, miten näet itsesi peilistä. Eikä se haittaa mitään, kumpikaan kuva ei ole toista huonompi. Pitkään etsin muilta ihmisiltä hyväksyntää psorini vuoksi, vain löytääkseni sen lopulta itsestäni.

 

 Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.

 

 

Tarkistettu 25.3.2019

Updated: 10-04-2019