Vertaisuudessa on voimaa

Tämän blogin kirjoittaminen on saanut minut kiinnostumaan muistakin vertaistuen muodoista. Koen tämän avulla voineeni antaa ja saada paljon, joten halusin aktivoitua myös muulla tavoin.

Osallistuin Psoriasisliitto ry:n ja Iholiitto ry:n järjestämään vertaisryhmien ohjaajakoulutukseen. Koulutuksen tavoitteena oli, että osallistuja oppii perustamaan ja ohjaamaan vertaisryhmää. Kaksipäiväisen koulutuksen aikana tehtiin paljon ryhmätöitä ja harjoiteltiin ohjaajan roolia.

Siellä meitä oli koulutuksessa tilan täydeltä iho- ja nivelsairaita. Voisi kuvitella, että siellä olisimme voivotelleet vaivojamme vuoron perään. Mutta kaukana siitä! Ilmapiiri oli innostunut ja motivoitunut. Kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin positiivinen ja olen iloinen, että pääsin mukaan.

Koko koulutuksen ajan meistä pidettiin hyvää huolta. Aivotyöskentely on helpompaa hyvin ravittuna ja meidän kohdalla se ainakin toteutui. Aamupalat, välipalat, lounaat – kaikki oli viimeisen päälle. Ensimmäinen kurssipäivä huipentui kolmen ruokalajin illalliseen.

Jälkiruokana ollut juustokakku vei yhden kurssikaverini kielen niin mennessään, että hän söi niitä kaikkiaan kolme.

 

Oli ihanaa huomata, miten yhtenäistä porukkaa me vertaiset olimme. Ikään tai sukupuoleen katsomatta huumoria riitti ja meitä oli siellä samanaikaisesti kolmekymmentä pilke silmäkulmassa. Ennen kotiinlähtöä vaihdoimme yhteystietoja ja vertaistuki toisillemme jatkuu, vaikka koulutus päättyikin.

Lähdin koulutuksen jälkeen kotiin väsyneenä, mutta hymy huulillani. Olin tutustunut uusiin ihaniin vertaisihmisiin ja oppinut paljon. Kourassani oli osallistujatodistus todisteena siitä, että olen nyt ainakin muodollisesti pätevä vertaisryhmän ohjaaja. Tuskin maltan odottaa oman ryhmän perustamista!

Tarkistettu 26.10.2015.

Updated: 03-12-2015