Psorin kourissa

Sieltä se taas pilkistää. Päänahan psori. Hiusraja hilseilee ja punoittaa. Työkaverini huomasi saman. “Sulla on jotain hilsettä tossa.” Ensin minun teki mieli vajota piiloon. Teen parhaani, jotta psorini ei näkyisi muille, eikä varsinkaan iljettäisi ketään. Sitten muistin, mitä aina muille toitotan: psori ei ole sama kuin sinä! Niinpä oikaisin selkäni ja kerroin rohkeasti, että mulla on psori. Työkaverini siihen: “Aijaa, mun suvussa on sitä kans. Ei oo onneks mulle vielä tullut.” Huh, mikä helpotus, hän tiesi mistä on kyse.

Pitkään päänahka pysyikin jo hyvänä, kiitos lääkityksen. Muistin olla oireettomuudesta joka päivä kiitollinen. Sitten jouduinkin tauottamaan lääkkeeni hetkeksi ja oireet alkoivat palailla pikku hiljaa takaisin. Läiskäpsori päänahassa, pisarapsori ympäri kehoa (myös kasvoillani), taivepsori navassa ja useammassa taipeessa, PPP jalkapohjissa - tuntuu että psori riehuu jälleen täydellä voimalla ympäri kehoa.

Ihoni halkeilee päänahassa ja korvien takana. Pelkkä suihkukin sattuu. Jalkapohjien iho halkeilee ja tekee taas kävelemisestä inhottavaa. Ja tämä kutina! Se meinaa tehdä minut hulluksi. Herään välillä yöllä siihen, että olen unissani raapinut kutiavaa ihoa.

Niveletkin huomasivat puuttuvan lääkityksen ja alkoivat ilmoitella samantien itsestään. Nekin nivelet, jotka lääkityksen aikana eivät oireile lainkaan. Todellakin huomaan, että psori on luikerrellut tiensä päästä varpaisiin eikä se jätä mitään rauhaan.

Onneksi minulta kaappien perältä vielä löytyy kaiken maailman liuoksia ja voiteita. Tuntuu vain, ettei meinaa löytyä voimia tähän kaikkeen rasvaamiseen. Minulla on jo hetken aikaa ollut hoitoväsymystä. Viikoittain useammassa lääkärissä ramppaaminen tekee sellaista. Yritän kuitenkin jaksaa, tiedän että ihoni tarvitsee nyt hoivaani

Välillä mietin auttaako lääkitykseni todella riittävästi. Täysin oireetonhan en ole koskaan ollut edes lääkityksen aikana. Mutta tauon kohdalla sen aina huomaan miten huiman suuri apua lääkityksestä on! En varmasti enää koskaan kyseenalaista sen tuomaa apua.

Onneksi tauko päättyi pari päivää sitten ja sain jatkaa lääkettä jälleen. Toivottavasti se rauhoittaisi iho- ja niveloireet pian. Siihen saakka minä koitan jaksaa ja hokea itselleni, että psoria ei tarvitse hävetä, vaikka se näkyykin. Psori ei ole sama kuin minä.

Tarkistettu 6.8.2015.

Updated: 18-11-2015