Psorilla on lupa näkyä

”On pakko pukeutua psorin takia pitkähihaisiin ja -lahkeisiin läpi kesän.” Aika usein kuulee vastaavan kommentin psoriaatikon suusta. Suomen kesäkelien puolesta voi olla tarpeen useinkin pukeutua niin, mutta monien mielestä myös helteillä psori pitää piilottaa. Pitääkö todella?

Omastakin mielestäni psorikynnet tai läiskät ovat kaikkea muuta kuin kaunista katseltavaa. Olen silti vuosien mittaan tullut siihen tulokseen, että aiemmin piilottelin niitä itseni, en muiden katseiden takia. Vaikka väitinkin itselleni juuri päinvastaista. Muuthan saisi kauhean sätkyn, jos ne näkisi, että mulla on ihosairaus!

Kun sitten lakkasin pistämästä varpaita kesällä piiloon tai asettelemasta hiuksia niin, ettei kasvojen psori vahingossakaan näkyisi, huomasin, että todellisuudessa kovin moni ei psoriani edes huomioi. Päinvastoin, kun olen kertonut tutuille kirjoittavani blogia psorista, minulta on jopa kysytty, että eikö joku psoriaatikko olisi parempi kirjoittamaan siitä. Ehkä se asenne, että en itse välitä psoristani, välittyy myös ympärilleni, eivätkä muutkaan kiinnitä asiaan niin paljon huomiota.

Kyllä niitä katseita ja kommentteja silti aika ajoin tulee. Ei kaikki mitenkään pahantahtoisia edes. Osa vain mainitsee jollain sukulaisellaan myös olevan psori tai että hänellä itsellään on sama. Vaikka huomaisin jonkun katseen viivähtävän pinkiksi lakatuissa vänkyräisissä varpaankynsissäni normaalia kauemmin, en välitä siitä. Ehkä se vaan miettii, mistä noin ihanan väristä kynsilakkaa saa! ;)

Lopun viimeksi, useimmat meistä peittelee jotakin ulkoista piirrettä itsestään. Aina löytyy jokin kohta tai asia, johon ei ole tyytyväinen. Psoriaatikolla se on ehkä se ilmiselvin: iho. Se kun näkyy niin selvästi muille. Siinä se nytkin kaulassani ja käsivarressa kukkii. Mutta ei ole psorin asia kertoa minulle, mitä saan tai en saa pukea päälleni. Vielä vähemmän se on kenenkään muun asia kertoa, että ihosairaus pitäisi peittää kankaalla helteilläkin. Mikäli ei halua nähdä psoria, voi aina kääntää katseensa muualle.

Elämä helpottuu, kun antaa psorille luvan näkyä. Kun ei stressaa etukäteen siitä, mitä muut miettii. Todennäköisesti ne ei mieti ollenkaan niin paljon kuin itse luulisin. Ja vaikka miettisikin, onko sillä lopulta juurikaan väliä. Tärkeintä on se, mitä itse ajattelen psoristani. Minun psorini ei tarvitse hikoilla piilossa katseilta. Se tuntuu, se näkyy, blogini myötä sillä on jo äänikin. Sillä on lupa näkyä. Minä olen antanut sille sen luvan. En enää piilottele psoriani itseltäni.

 

 

Tarkistettu 8.8.2017

Updated: 21-08-2017