Minulla on unelma

Minulla on unelma. Haluaisin voida mennä kuntosalille ryhmäliikuntatunnille. Se on monelle arkipäiväinen asia. Moni käy kuntoilemassa viikoittain tai useammankin kerran viikossa. Miksi se siis minulle on vain toteuttamaton unelma?

Olen saanut reumalääkäriltäni liikunnan harrastamiskiellon, joka koskee kaikkea muuta liikuntaa tai urheilua, paitsi vedessä harrastettavaa sellaista. Selässäni riehuu jälleen tulehdus ja jos harrastaisin vääränlaista liikuntaa nyt, saattaisin aiheuttaa pysyvää haittaa keholleni. ”Liike on lääke”, moni sanoo. Usein niin onkin. Tietynlainen liike voi myös olla nivelten tuho silloin, kun tulehdus on aktiivisimmillaan ja kipu sietämätöntä. Kilttinä tyttönä uskon nyt lääkärini sanaa. Työnnän unelmani kuntosalista jälleen taka-alalle ja nieleskelen pettymyksen kyyneleitä.

Päätin kuitenkin, etten anna kipinän liikkumiseen sammua kokonaan. Tilasin sisäliikuntakengät, sellaiset tyttömäiset joissa on mustaa ja pinkkiä. Ne ovat söpöt ja äärimmäisen ihanat jalassa. Nyt ne odottavat hyllyssäni päivää parempaa.

 

En jää kuitenkaan pelkästään sormiani pyörittelemään ja haaveilemaan. Pari päivää sitten kävin uimahallissa sekä vesijuoksussa että vesijumpassa. Molemmista ajattelin ottaa vähintään viikoittaisen tavan. Aktiivisen osuuden päälle on ihanaa istua hetki poreammeessa tai vain kellua, sulkea koko maailma pois ympäriltään ja kuunnella vain veden liplatusta.

Minulla on unelma. Se auttaa minut yli kipuisten aikojen. Pusken läpi tämän jakson, odottaen malttamattomana päivää, jona saan sujauttaa söpöt sisäliikuntakengät jalkaani.

Tarkistettu 31.8.2015.

Updated: 25-11-2015