Miltä krooninen kipu tuntuu?

Olen miettinyt pitkään miten kuvailla kroonista kipua sellaiselle, joka ei ole sitä kokenut. En löytänyt yhtäkään yksinkertaista termiä kuvaamaan asiaa. Kaikki kuulosti liian laimealta. Tosin miksi niin monimutkaista asiaa täytyisi edes yrittää yhteen sanaan tiivistää.

Krooninen kipu tuntuu siltä kuin sairastaisi jatkuvaa flunssaa. Samoja särkyjä, jomotuksia ja kipuja kuin moni kokee flunssan ja kuumeen kourissa. Tosin kroonisessa kivussa säryt ovat yleensä paljon kovempia. Mutta nämä kivut eivät lopu viikon eivätkä kuukauden päästä. Ne jatkuvat päivästä, viikosta, vuodesta toiseen.

Tiedätkö tunteen, kun olet tehnyt tiukan treenin ja se myös tuntuu kunnolla jäsenissä? Se tunne on melko lähellä kroonista kipua. Se ei mene ohi venyttelyllä eikä kehon palautumisella, se jatkuu aina vaan.

Moni ei ymmärrä, miten jostakusta voi tuntua tältä koko ajan. Hetkittäinen kipu on helppo käsite meille jokaiselle, mutta että se muka jatkuu yötä päivää vuodesta toiseen. Sitä tuskin kipuihminen edes itse käsittää.

Sitä voi näyttää hyvältä ulospäin, olla liian nuori sairastamaan ja silti olla kipeä sisältäpäin. Sitä voi hyvinkin olla huumorintajuinen ja nauraa, samalla kun sisäisesti itkee. Krooninen kipu on useimmiten näkymätöntä.

Kroonisesta kivusta kärsivä väsyy helposti, masentuu herkästi, valvoo yöt kipujen vuoksi, itkee usein, stressaa liikaa. Ei välttämättä selviä enää yksinkertaisista askareista omin avuin. Liikkuu ajoittain vaikeasti tai ei ehkä pysty liikkumaan juuri lainkaan. Jättää kivoja asioita ja menoja väliin, koska on liian kipuinen. Pysyy selvin päin juhlissa - vaikkakaan se ei ole välttämättä lainkaan huono asia. Tuntee vihaa ja katkeruutta ajoittain. Ramppaa lääkäreissä, verikokeissa, tutkimuksissa. Syö lääkkeitä ja ottaa pistoksia, jotka usein aiheuttavat pahaa oloa, vatsavaivoja, päänsärkyä ja muuta ikävää.

Kipuihminen tuntee jatkuvaa, sanoinkuvaamatonta kipua. Ja samalla tietää ettei siihen ole parannuskeinoa.

Tiedän, että on osittain turhaa kuvailla kroonista kipua sellaiselle, joka ei ole siitä koskaan kärsinyt. Se täytyy itse kokea, jotta sitä voi ymmärtää. Eikä sitä täysin ymmärrä silloinkaan. Juuri kun luulee tietävänsä mitä kipu on, tulee jotakin uutta, joka saa ymmärtämään, ettei aiempi kipu vielä edes ollut oikeastaan kipua. Kivun määritelmä muuttuu koko ajan. Tärkeintä on ettei anna kivun määritellä itseään.

Tarkistettu 21.1.2015

Updated: 22-09-2015