Kiitos sinulle

Blogeja ei ole olemassa ilman lukijoita. Olisi turhauttavaa kirjoittaa, jos tietäisi, ettei tavoita ketään. Varsinkin, jos kirjoittaa sellaisesta aiheesta, josta normaalisti vaietaan: sairaudesta.

Niinpä haluan osoittaa kiitollisuuteni sinulle:

Sinulle, joka luettuasi tätä opit ymmärtämään minua uudella tavalla, kiitos että näet vaivaa lukeaksesi.

Sinulle, joka sanoit, ettet jaksa tätä lukea, kiitos rehellisyydestäsi.

Sinulle, joka näytit tätä läheisillesi ja ensi kertaa puhuitte asiasta kunnolla, kiitos että uskalsit sen tehdä.

Sinulle, joka jaoit tämän saadaksesi oman äänesi kuuluviin, kiitos että olet rohkea.

Sinulle, joka luettuasi sait uutta voimaa jaksaa, kiitos että annoit minun auttaa.

Sinulle, joka kerroit lukevasi tätä omassa rauhassa wc:ssä, kiitos että luet, edes siellä.

Sinulle, joka olet möläyttänyt jotain tyhmää ihostani, kiitos että teit sen - ja siten minusta vahvemman.

Sinulle, joka nauroit psorilleni, kiitos että motivoit minua olemaan avoin sairaudestani.

Sinulle, joka vähättelit oireitani, kiitos että sait minut uskomaan niihin entistä vahvemmin.

Sinulle, joka olit hiljaa, vaikka olisit halunnut kommentoida ihoani, kiitos hienotunteisuudestasi.

Sinulle, joka tsemppaat minua jatkamaan, kiitos, ilman sinua ei olisi tekstiäkään.

Sinulle, joka samaistut teksteihini, kiitos että kerroit sen.

Sinulle, joka pidit minua kädestä lääkärin odotusaulassa, kiitos että halasit peloistani puolet pois.

Sinulle ystäväni, joka olet kestänyt sairauden tulikokeen, kiitos että jäit rinnalleni.

Sinulle, joka googletit uusimman diagnoosini, kiitos halustasi ymmärtää.

Sinulle aamuihminen, kiitos että ymmärrät aamujeni vaikeuden ja suostut tapaamaan minut vasta myöhemmin päivällä.

Sinulle, joka naurat kanssani silloin kun kipu on kovimmillaan, kiitos että muunnat surun ilon kyyneleiksi.

Sinulle, joka opetit minua kädestä pitäen elämään hitaampaa elämää, kiitos että välitit.

Sinulle, joka uskot minua, kiitos - et uskokaan miten paljon se minulle merkitsee.

Sinulle, joka autoit minua keksimään uusia unelmia, kiitos ettet antanut minun luovuttaa.

Sinulle, joka muistat, että olen edelleen sama ihminen, kiitos että et puhu minulle pelkästään psoristani.

Sinulle, joka olet vertaisihminen, kiitos että olet olemassa.

Sinulle, joka saat hymykuoppani esiin, kiitos että olet elämässäni.

Sinulle, joka katsot peilistä. Sinä, joka häpesit joskus itseäsi. Kiitos, että olet oppinut olemaan avoin.

 

Tarkistettu 19.1.2016

Updated: 21-01-2016