Kerää koko sarja

Psoriasis ei usein tule yksin. Riskit muille sairauksille kasvavat psoriasiksen myötä. On kasvanut riski sairastua nivelpsoriasikseen tai muihin nivelvaivoihin, diabetekseen, sepelvaltimotautiin. Sitä lihoo helpommin ja on alttiimpi syövän eri muodoille. Henkistä puoltakaan ei ole unohdettu, riski myös mielialahäiriöille ja masennukselle on olemassa. Kaikenlaista kivaa siis varjostamassa tulevaisuutta.

Ihopsorin lisäksi nappasin sairauskokoelmaani jo nivelpsorin. Nyt lääkärit tutkivat ja syynäävät minua usein, jotta muilta liitännäissairauksilta vältyttäisiin. Hyvä, että huolehtivat. Silti joskus tuntuu, että jatkuva tutkimusten kohteena oleminen väsyttää. Kokeita, piikkejä, koepaloja. Vähempikin tökkiminen riittäisi. Olen saanut yliannostuksen ronkittavana olemista. Mutta ei se auta, ennalta tutkiminen on tärkeää pahempien seurauksien välttämiseksi.

Viimeisimpänä tutkinnan kohteena oli diabetes. Sokeriarvoissani oli pientä hetkellistä nousua ja niinpä ennen kuin huomasinkaan istuin eräänä aamuna sokerirasitustestissä juomassa makeaa litkua ja sitten odotellen kaksi tuntia. Onneksi otin mukaan hyvän kirjan, jonka juoni tempaisi minut mukaansa niin hyvin, että olisin voinut istua vaikka toisen mokoman. Sain isot mustelmat molempiin käsivarsiini sen aamun verikokeiden jäljiltä ja oli turha haaveillakaan käsien koukistamisesta loppupäivän aikana.

Seuraavalla viikolla sain hyviä uutisia. Sokeriarvoni ovat hyvät ja aiempi heitto arvoissa oli ollut vain hetkellinen poikkeustapaus. Niin olin arvellutkin, mutta silti kiltisti menin testeihin. Riski diabetekseen on edelleen suuri, joten sokereiden seuranta jatkuu aktiivisesti.

Yksi riskeistä oli se, että lihoo helpommin. Lääkäreiden lempihoito-ohje tuntuukin olevan “laihduta”. Itsekin olen sen kuullut moneen otteeseen. Ja olen neuvoa noudattanutkin. Taistelu liikakiloja vastaan on silti välillä turhauttavaa, kun lähes jokaisen käyttämäni lääkkeen haittavaikutuksena on painonnousu ja turvotus. Vuosikausia lääkkeenäni käytetty kortisonikin tuntuu menneen lyhentämättömänä takapuoleen. Samaan aikaan päällä on ollut yli 9 kuukautta liikunnan harrastamiskielto selässä aktiivisena riehuvan tulehduksen vuoksi. Useimpina päivinä pelkästään silmien auki pitäminen vie kaikki voimat. Pienikin ponnistelu väsyttää. Itse asiassa väsyttää, vaikkei edes tekisi mitään. Koita siinä sitten laihduttaa. Olen ajat sitten lopettanut asiasta stressaamisen. Koska stressi se vasta pahaksi on - sekä iholle että nivelille.

Autoimmuunisairauksien kanssa yksi ei ole koskaan tarpeeksi. Voi kerätä koko sarjan! Niin kuin jotkut keräävät leimoja saadakseen täydellä leimakortilla sitten jotakin mukavaa. Paitsi että tällä “leimakortilla” ei saa mitään kivaa. Se vaan vie ja vie.

En ole koskaan ollut innokas keräilijä. Hamstraaminen ei ole minun juttuni. Kunpa tämäkin keräily olisi tahdonvoimasta kiinni. Mutta aika näyttää, mitä kaikkea ”leimakorttiini” saan. Sitä ennen koitan olla murehtimatta turhia etukäteen. Ei se miettimällä muuksi muutu.

Se tulee mitä on tullakseen.

Tarkistettu 10.6.2015.

Updated: 27-10-2015