Kelju kaveri

Hiuspohjan psoriasis on kelju kaveri, sanottiin viimeisimmässä Ihon aika -lehdessä. Ja se on niin totta. Hilsettä hartioilla, vaatteilla, sängyssä. Punoitusta, kutinaa, kipua, jopa verenvuotoa. Kaikista ihopsorioireistani päänahan psoriasis on ollut se kaikista inhottavin ja kivuliain.

Sitä on myös kommentoitu muiden toimesta kaikkein eniten. Käytyäni viikko sitten kampaajalla, sain jälleen kommentteja:

“Eikö sun kannattaisi värjätä hiuksia vaaleiksi, niin psori ei erottuisi.”

“Älä käytä tummia vaatteita, vaaleista psorihilse ei erotu.”

En tiedä, onko se vain tämä psori, vai onko muissa sairauksissa samaa, että hiusten tai vaatteiden väriä pitäisi muuttaa sairauden vuoksi, ja että muut kertovat sallitut värit sairastavalle. Minusta tuntuu, että näin tehtäessä mennään toisen henkilökohtaiselle alueelle sanelemaan asioita, joihin todellisuudessa muilla ei ole sananvaltaa. Kommentoitaisiinko samaa esimerkiksi diabeetikolle? Kun sairaus onkin näkyvä, iholla, se on joidenkin mielestä “vapaata riistaa”.

Olen ollut vaaleahiuksinen psorin puhjetessa. Ja kokemuksesta voin sanoa, että hilseilevä psori erottuu myös vaaleista hiuksista. Punoittava päänahka erottuu hiusten väristä riippumatta.

En anna muiden määritellä, minkä väriset hiusteni tulisi olla. Miksi antaisin psorinkaan tehdä niin? Hiukseni ovat osa minua niin kuin psorikin, mutta kumpikaan ei ole määräävä osapuoli.

Kun kerran psori on osa minua, en tiedä miksi edes haluaisin piilotella sitä kaikin keinoin. Oli aika, kun tein niin. Päädyin peittelyllä vain satuttamaan itseäni, kun en hyväksynyt sairauttani osaksi itseäni. En enää säpsähdä muiden huomatessa psorini. Kerron vain mistä on kyse.

Minulla on lempivärini vaatteiden suhteen, vaikka olenkin psoriaatikko. Pukeudun itselleni mieleisiin vaatteisiin psoristani huolimatta. En halua väkisin ryhtyä blondiksi, vain yrittääkseni peitellä psoriani. Olen tummahiuksinen, koska siten tunnen oloni kotoisimmaksi. Minä en ole yhtä kuin psori.

 

 

Tarkistettu 12.12.2016

Updated: 13-12-2016