Jennan blogi

Jennan blogi

 
Olen 32-vuotias ihopsoria ja nivelpsoria sairastava nainen.

Kirjoitan blogissa elämästäni kroonisen sairauden kanssa tavoitteenani lisätä tietoisuutta sairaudestani sekä kannustaa muita sairauksien kanssa kamppailevia jaksamaan.

Blogipostaukset on tehty Novartiksen taloudellisella tuella. 


Uusimmat blogitekstit

Sinisiä lehmiä ja maitolaitureita  

Huomaan nyt yli kolmekymppisenä, että kun haluan rentoutua, se tarkoittaa yleensä samalla jonkinlaista rauhoittumista. Ihmishulina, kovat äänet ja värivalot eivät houkuttele, joskaan en ole koskaan viihtynyt suuren hälinän keskellä. 

 

Lue lisää

Henkistä hyvinvointia  

Psoriasiksen Käypä hoito -suosituksen mukaan masennuksen ja ahdistuksen riski on tavallista suurempi etenkin vaikeaa psoriasista sairastavilla ja nuorilla psoriaatikoilla. Osa psoria sairastavista sivuuttaa tällaiset mielen oireet olan kohautuksella todeten, että eihän psori tuollaista aiheuta. Vaikka oma psori ei henkisesti sairastuttaisikaan, se ei tarkoita, etteikö se toiselle voisi niin tehdä.

 

Lue lisää

Onnellinen töyhtöhyyppä  

"Sulla on täällä paljon tällaisia 3-4 sentin pituisia hiuksia." Harva ilahtuisi tuon kuulemisesta, mutta minulle se oli ilouutinen. Viimeisen parin kuukauden ajan päänahan psori on edelleen pysynyt aisoissa. Ainoastaan pientä hilseilyä niskassa, mutta ei lainkaan karstaa. Olen niin helpottunut!

 

Lue lisää

Ihminen on kokonaisuus  

Yksi hoitaa ihoa, toinen niveliä, kolmas varpaankynsiä. Mutta kuka hoitaa minua kokonaisvaltaisesti?

Aloin miettiä tätä viime viikolla uuden fyssarini vastaanotolla. Käynti ei alkanutkaan minulle räätälöimättömällä liikesarjalla, vaan juttelulla. 

 

 

Lue lisää

Elämää voi elää kameran linssin läpi  

Krooninen sairaus syö ihmistä. Se tekee sen joskus ulkoisesti, runnellen ulkonäköä. Se syö sisältäpäin, imien minusta joka päivä voimaa ja iloa. Se tekee aivoihini sumua, tehden asioiden muistamisesta ja uuden oppimisesta vaikeampaa. Se syö pinnaa. 

 

 

Lue lisää

Kevät on kasvun aikaa   

Kirjoitin aiemmin, miten stressaava elämäntilanne sai päänahan psorini riehaantumaan pahasti. Silloin lastuja irtosi päänahastani repien hiuksia mukanaan ja sen myötä päänahkaani jäi muutama kolikon kokoinen kalju läntti. Onneksi minulla on aina ollut paksut hiukset ja tuolloinkin hiuksia jäi vielä runsaasti jäljelle, mutta hiustuppojen katseleminen omassa kädessä oli silti sellainen kokemus, jota en kenellekään naiselle soisi.

 

Lue lisää

Updated: 20-03-2015