Vertaistuki on välttämätöntä selviämiselle

Kuka tahansa voi yllättäen sairastua. Tai joku rakas läheinen voi sairastua. Silloin ei saa jäädä yksin.

Sairastuminen on ollut minulle pitkä matka, jatkuva prosessi, sen oppimiseksi, että muita ei voi auttaa, ellei ensin auta itseään. En tarkoita tällä mitään epätervettä itsekeskeisyyttä, vaan sitä, että tyhjäksi päästetty ilmapallo ei ilahduta ketään. Lataamattomalla kännykän akulla ei pitkään puhuta.

Ilman vertaistukea en olisi selvinnyt oman kroonisen sairauden aiheuttamista tunteista, kysymyksistä ja vaikeuksista. Yksi tärkeimmistä vertaistuen muodoista itselleni on ollut tämän blogin kirjoittaminen. 3 vuotta ja yli 130 tekstiä takana. Tämä on ollut huikea matka oman sairauden käsittelemisessä. Ei kuitenkaan vain minulle itselleni. Vertaistuen myötä olen tutustunut ihaniin ihmisiin, joiden ansiosta voin sanoa sairauteni antaneen enemmän kuin ottaneen pois.

Vertaistuki kasvattaa empatiaa. Se on sitä, kun sinun tuskasi on minun sydämessäni ja toisena päivänä päinvastoin. Joskus se avaa silmät tajuamaan, että oma tilanne ei juuri nyt olekaan niin paha. Jollakin toisella on tänään pahemmin. Se auttaa toisinaan olemaan kiitollinen siitä, mihin vielä itse pystyy, kun sivusta seuraa, miten joltakulta toiselta ovia sulkeutuu eikä ikkunoita avaudukaan tilalle.

Jos sinä tai sinun läheisesi joskus sairastuu yllättäen, hakeudu ihmeessä vertaistuen piiriin. Se on sellainen yhdistävä lanka, joka ei katkea silloinkaan, kun sinulla on huonompi päivä tai et jaksa kaikkea. Se on välttämätöntä selviämiselle.

Ensimmäisessä blogitekstissäni puhuin hymystä, jonka pitämiseksi huulillani taistelin. Se taistelu on helpottanut. Psorin kanssa on vaikeita päiviä, mutta kaiken kaikkiaan olen oppinut viime vuosina paljon onnellisuudesta, tyytyväisyydestä ja oman asenteeni merkityksestä olotilaani. Tavoitteeni on oikeastaan sama kuin silloin kolme vuotta sittenkin: ”Pysyä iloisena tyttönä, jonka silmissä tuikkii nauru, kyynelten keskeltäkin.” Paitsi tytön tilalla on nyt nainen ja kyyneleitä on entistä harvemmin.

Kiitos sinulle tästä matkasta tähän mennessä kanssani! Olet yksi niistä, joiden ansiosta minun on helpompaa hymyillä tänäänkin, vertaisihmiseni.

 

 

Tarkistettu 15.12.2017

Updated: 21-12-2017